Uusi tuttavuus - härkäpapu

Härkäpapu on maailman vanhimpia viljelykasveja. Suomessa viljely on alkanut jo 600-luvulla, ja sitä on harrastettu aina perunan tuloon asti.  Viime vuosina maanviljelijät ovat uudelleen kiinnostuneet härkäpavun viljelystä. Sillä korvataan Suomeen tuotua, kyseenalaista gmo-soijaa, ja kasvissyöjät ovat löytäneet siitä uuden proteiininlähteen. Jokunen leipomokin on yhtäkkiä huomannut härkäpavun ansiot.

Härkäpapua myydään kokonaisina, rouheena ja jauhona.
Itse olen tutustunut härkäpapuun lähemmin vasta jauhoina, mutta viikossa tämä ystävä löysi paikkansa ruokapöydästämme. Proteiinileivässä korvasin osan jauhoista härkäpapujauhoilla, ja maku parani.  

Ruskean kastikkeen teko onnistui viljattomaan malliin hienosti... nautimme eilen koko perhe pitkästä aikaa samaa, kotoista, nostalgista jauhelihakastiketta. Se kastike: sulata voi ja hämmennä härkäpapujauho joukkoon, sekoittele ja lisää kohta vesi, sekoittele edelleen, mausta ja anna kypsyä.

 
Satakunnan Kansa uutisoi 10.6.2015 porilaisen leipomon tuovan markkinoille leivän, joka sisältää suomalaista härkäpapua. Härkäpavusta noin 30 % on proteiinia, joten se on erinomainen proteiinin lähde. Lisäksi härkäpapu sisältää monia terveydelle tärkeitä hivenaineita, ravintokuituja ja bioaktiivisia yhdisteitä, kertoo Porin leivän toimitusjohtaja. Hesari uutisoi härkäpavun käytöstä jo viime vuonna. Härkäpapu tuo hyvän ja maukkaan lisän niin gluteiinittomaan, viljattomaan, vähähiilihydraattiseen, tavalliseen kuin kasvisruokavalioonkin.