Täyttä tavaraa lautasella

Syksyn ensimmäinen pakkasyö takana. Suuri yleisö pyytää ohjeita vhh-arjen toteuttamiseen. On kylmästi sanottava, etten halua ketään ohjeistaa. Se, mitä syö ja miten elää, on jokaisen oma valinta. Omasta elämästäni voin kuitenkin kertoa. Niitä reseptejäkin pian jakaa... Suuri syy tämän blogin pitämiseen on se, että vhh-ruokavaliosta lopulta tiedetään kovin vähän. Otsikoihin ja ihmisten puheisiin nousevat ääriesimerkit, kuten monissa muissakin asioissa. Kuinka moni tavis syö tarkalleen ruokavaliosuositusten mukaan?  Monenlaisia ääriesimerkkejä löytyy heidänkin joukosta.
Hyvin koostetusta vhh-ruokavaliosta saa yhtä paljon (tai enemmänkin) ravintoaineita kuin tavisruokavaliosta. Kun vertaan tätä nykyistä omaan parinkymmenen vuoden takaiseen ruokavaliooni, voin vain pudistella päätäni. Sanon kuten Tim Noakes: - Jag visste ingenting!
Kaikki, mitä nykyisin lautaselle laitan, on täyttä tavaraa. Mukana ei ole turhaa vatsantäytettä, tärkkelystä. Lähetin viime talvena kahden viikon ruokalistani ravitsemusterapeutille arvioitavaksi. En siksi, että itse epäilisin ruokavalion toimivuutta ja turvallisuutta - vaan siksi, että yhä kuuluu epäilyjä, varoituksia... Sain täyden kympin ravintoaineiden saannista. Ainoa saamani vinkki oli, että voitakin voisi välillä käyttää. Meillä on kyllä voita pöydässä, mutta kun en syö leipää (paitsi joskus vhh-versiota), ei tule sitäkään usein käytettyä. Nokare kukkakaalin päällä tai lämpimien kasvisten seassa on kyllä jees. Oliivi- ja kookosöljyä sen sijaan kuluu paljon.
Toinen syy blogin pitämiseen on se, että tänne saan säilöttyä hyväksi koetut reseptit ja muut liikunta- ja terveysajatukset, joita tähän asti olen heitellyt lähinnä WhatsAppissa.
Näistä jyhkeistä sanoista ja mielipiteistä huolimatta nautiskelen joka suupalasta ja valmistan ruokaa leppoisalla mielellä ja suurella sydämellä!